16. syyskuuta 2014

Luku 2 | Tutkimukset tähän asti

Tähän mennessä olemme aloittaneet kaksi polkua. Vuoden 2012 joulukuussa, nettikeskustelujen neuvomina menimme suoraan yksityiselle puolelle tutkimuksiin. Kuvittelimme, että yksityisellä puolella meidät otetaan vakavasti, vaikka olimme nuoria. Vuoden 2014 elokuussa sitten menimme julkiselle puolelle, kun ongelmaan ei ollut tullut vieläkään ratkaisua, yhtä erittäin aikaista keskenmenoa lukuunottamatta.

Parempaa palvelua rahalla?


Nettikeskusteluja lukeneina ymmärsimme, että kunnallisella puolella ei nuoria lasta haluavia oteta vakavasti. Suomen kaiken julkishallinnon ollessa tuttua, on tämä selvää, jonoja on ilman nuoriakin. Otimme yhteyttä yksityiseen toimijaan, mikä johti muutamaan tutkimukseen melko nopealla aikataululla, tukien ymmärrystä siitä, että yksityiselle kannattaa mennä.

Ensimmäinen tapaaminen lääkärin kanssa, siemennesteanalyysi, vaimon verikokeet ja ultraäänitutkimus, munatorvien aukiolotutkimus, ovulaationaikainen ultraäänitutkimus - tämä kaikki vei vain 2-3 viikkoa. Sen lisäksi se vei noin 600-700 €. Tulos oli seuraava - meillä on kaikki hyvin, pitää vaan jatkaa yrittämistä. Lääkäri mainitsi samassa myös, että monesti raskautuu heti tutkimusten jälkeen kun saa tietää, ettei vikaa ole ja stressi häviää. En sitten tiedä, hävisikö stressi vai lisääntyikö, kun sai tietää, että ratkaisua ongelmaan ei ole.

Huonoa palvelua julkisella puolella?


Alkukankeus kunnan puhelinvaihteessa muuttui äkkiä erittäin positiiviseksi kokemukseksi ensimmäisellä hoitajan vastaanotolla. Erittäin mukava nainen puhui asioista suoraan ja paljon, ja kertoi etenemissuunnat. Jo viikon sisään saatiin tehtyä sekä siemennesteanalyysi, että vaimon verikokeet, ja jäätiin odottamaan tuloksia. Tulosten saapuessa sovittiin lääkäriaika 2 viikon päähän.

Lääkärin vastaanotto oli taas paluu kunnallisen puolen ihmeelliseen maailmaan. Lääkärinä oli ulkomaalais-taustainen nainen, joka puhui melko huonoa suomea. Kun kyseessä on näin arka aihe, olisi mukavaa saada kaikki mahdollinen tieto mahdollisimman selkeästi, tässä tapauksessa kumpikaan pointti ei tuntunut toteutuvan.

Lääkärinajan osuessa ovulaatio-aikaan, ultrassa todettiin myös se, että ovulaatio on aivan normaali, eikä siellä muutenkaan näkynyt ongelmia. Lopputulos taas sama, kaikki hyvin. Tällä kertaa tosin saatiin lähete keskussairaalaan, lisätutkimuksiin noin 2-3 kuukauden päästä, jotka toivottavasti kertovat jotain uutta. Tullessamme tähän samaan tilanteeseen kuin yksityisen jälkeen, aikaa on mennyt noin 1,5 kuukautta ja 120 € rahaa.

2 kommenttia:

  1. Tästä heräsi heti tekstin luettuani kaksi ajatusta: Ensinnäkin olen tehnyt lapsettomutemme edetessä päätöksen olla lukematta aiheeseen liittyviä nettikeskusteluja. Pidän niiden todennäköisintä vaikutusta jokseenkin samana kuin jonkin mitättömän vaivan googlettamista: pian todellisuudessa harmiton ja ajan kanssa itsekseen parantuva pieni patti on välittömästi kuolemaan johtava syöpä. Olen kyllä ottanut ja tulen varmasti myös jatkossa ottamaan asioista selvää herra Googlen avustamana, mutta en tule tekemään sitä nettikeskusteluja, vaan raskaudesta kertovia asiasivuja käyttäen. Tarkoituksenani ei ole paasata, mutta omaa tekstiäsi lainaten: "Luottavaista mieltä kaivelee kuitenkin jonkun verran nettikeskustelujen lukeminen. En tiedä miksi niitä pitää lukea..."

    Toisekseen, olemme olleet Rouvan kanssa alusta alkaen varsin yksimielisiä siitä, ettemme käytä yksityisiä lääkäripalveluita kuin vasta pakon edessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiomme hyödyntää julkiset hoidot aina sinne asti kuin niitä on meille saatavilla. Mikäli julkisen puolen hoitojen kanssa ei tärppää, joutunemme harkitsemaan mahdollista jatkoa yksityisellä puolella. Tuossa tilanteessa uskon myös rahakysymyksen olevan ns. toissijainen tekijä.

    Samalla ymmärrän kuitenkin sekä nettikeskustelujen lukemisen (sitä samaahan minäkin teen lukemalla sinun ja muiden lapsettomuutta käsitteleviä blogeja) että yksityisen puolen nopeamman ja vakavammin myös nuoret ottavien palveluiden käyttämisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuin totesit, olen samaa mieltä siitä, ettei nettikeskusteluja pidä lukea. Blogeissa asioita taas käsitellään vähän laajemmin, ja siitä voi paremmin hahmottaa sen, että monet netissä pyörivät ihmiset ovat täysin eri asioista johtuen lapsettomia. Nettikeskusteluissa taas erittäin anonyymisti kirjoittavat ihmiset kommentoivat vain sitä, miten heillä on asiat huonosti hirveästi niitä tarkentamatta.

      Yksityiselle puolelle tehty visiittimme johtui siitä, että rahaa oli silloin käytettävissä, ja nettikeskusteluissa puhuttiin julkisen puolen huonoista palveluista. Tästäkin on hyvin vaikeaa olla varma, kun Suomi on yllättävän iso maa, ja julkisella puolella on paljon erilaisia työntekijöitä, jotka synnyttävät asiakkaileen näitä mielikuvia.

      Poista